Siskon luona

Tein extempore reissun Seinäjoele siskon luokse. Oli kyllä niin mukavaa ja virkistävää ja rentouttavaa.  Harmittaa ainoastaan se, että annoin miehelleni periksi, ja tulin jo kahden yön päästä takaisin  kotiin. Sillä oli muka niin ikävä meitä.  Ymmärrän et ei varmana oo mukava olla ilman autoa paikassa, josta jokapaikkaan on pitkästi, ja seurana vain koiranpentu.

Seinäjoella kävimme liikennepuistossa jossa oli ohjaajina. Innokas poikani suoritti siellä poliisikortin. Eräs pikkutyttö joutui pikkupoliisin pyäyttämäksi ja järkyttyi niin että onkohan toennut vieläkään. Sanoin kyllä sille et mee vaa, ei se haittaa (väärä ajosuunta), mut ei auttanu yhtää. Isäsä jäi rauhottelee.

Liikennepuiston viressä oli leikkipuisto ja  olipahan minullekkin jotain: puujalat ja pomppukeppi. Opin hiemn käyttämään niitä. Ei täällä pikkupaikkakunnalla sellaista paikkaa ole.



Kävin shoppailee (luottokortilla ku äippäraha ois tullu vasta tiistaina). Ostin itselleni mehulingon lidlistä ja hyvältä vaikuttaa. Sekä miehelle juoksukengät Cittarista ja hyvät ovat kuulema neki. Saa luvan ollakki ku oli niin arvokaat Asicset.

porkkanamehu ei ollukkaa nii hyvää ku aattelin mut höystettynä omenalla ihan ok.

No lähdin ma iltana kymmenen aikoihin ajelee kotii lasten kanssa. Katoin navikaattorista et oon yhen aikoihin kotona.

Ajoin 

pysähdyin 

ajoin

 pysähdyin 

ajoin 

pysähdyin

 lohdutin

 imetin 

lämmitin  maitoa

 etin tuttia 

löysin

etin tuttia

löysin

etin tuttia

en löytynyt

lahjoin esikoiseni ettimään tuttia

ei löytynyt

ajoin

 pysähdyin

ajoin 

pysähdyin

heijasin koppaa ulkona

väistin kissaa

soitin löytöeläinkotiin ja pyynnöstä 112

ajoin

pysähdyin

578390 kertaa. 

Olin kotona 4.00.

Koira innostu niin et juostessaan kaatui kyljelleen, tuli tykö inisi, nuoli jalkaani ja pissasi alleen. Mieheni siivosi sotkun. Onhan se hänen koira. Ennen kuin meille tuli koira sanoin että minä otan siita vain ne hyvät puolet. :)