Päivä jona ilahduin nähdessäni hämähäkin

Noin kuukausi sitten päätäni kutisi vähän. Se ei ollut niin pahaa kuin viime vuoden elokuussa, jolloin meillä oli niitä ällötyksiä, täitä. Tarkistin vielä uudestaan. Tulos oli järkyttävä. Onneksi täishampoota oli vielä ja seuraavana päivä sain lisää.

Alkoi pyykinpesu, saunottaminen ja siivoaminen. Laitoin naapuriin viestiä varalta. Kohta kuului tamppausta pihalta. Kiitos! Ilman pyyntöä sain apua. Saunapuut uhkas loppua, mutta saunotettavat ei. Naapurit toi saunapuita ja vielä pannuhuoneen täyteen puita. Oli kiitollinen mieli. Minä tein listimistyötä, minkä vauvan hoidolta kerkesin.

Niinä päivinä pesukone lauloi. Aurinkoisina päivinä pyykki kuivui hetkessä. Neljä käsittelyä täi shampoolla kahden viikon aikana luulis riittävän . Epäilys iskee silti vielä.  Mies sanoo että se on hilsettä.

Yhtäkkiä näen jonkin mustan liikkuvan latialla.
Tuska nousee. Eikai.. ?
Liian iso täiksi.
Ehkä..
Se nousee seinää pitkin ja näen: Se on hämähäkki. Ihana hämähäkki. Vähän pelottaa, mutta en tapa sitä. Helpotus ja ilo.

                                                                      Tukkimiehentäi